Klubi monessa mukana

käpylän sanomat lue lehti

 

 

 

 

 

 

 

Käpylän Sanomat ilmestyy n 2-4 kertaa vuodessa.

Lehti keskittyy uutisoimaan Käpylän lähialueen tapahtumista.

 

kirjastoilmoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2010-11 Käpylän kirjasto remontoitiin, sillä aikaa Käpylän klubi toimi asukaskirjastona.

Kirjat kirjastoon saatiin lahjoituksina yksityisiltä kirjojen lahjoittajilta, kirjastoilta ja kierrätys-keskukselta.

 

klubilehti

 

Klubilta löytyy monenlaista luettavaa. Yhdessä Heltechin Käpylän ulkoasuntoteuttaja- harjoittelijoiden kanssa suunnitellaan ja tehdään valokuvakirjoja- ja lehtiä.

 

julistekuva

Koskelan sairaalan lopettaminen nousi yhdeksi ajankohtaisimmaksi aiheeksi vuonna 2010-11.

Käpylän Klubi osallistuu aktiivisesti erilaisin kampanjoin lähipalvelujen säilyttämiseen Käpylässä.

 

 

Käpylän Yhdyskuntaklubin synty ja toiminta

Turvallista arkielämää

Käpylän yhdyskuntaklubi syntyi käpyläläisten kansalaisjärjestöjen aktiivisuudesta. Elomarkkinat ja Käpylän kyläjuhlat loivat valmiin yhteisöverkoston. Talkootyöt mahdollisti asukkaiden oman toimitilan vuokraamisen ja Käpylän Yhdyskuntaklubi Ry:n perustava kokous pidettiin 30.08.1995. Vanhan HOK:N tilat koulun ja kirjaston vieressä Väinölänkatu 2:ssa sattuivat sopivasti olemaan tyhjillään. Käpylän Yhdyskuntaklubi avasi ovensa syksyllä 1995. Rakennuksen sijainti oli nuorten kannalta erinomainen, ja he löysivät tilan nopeasti, muistelee puuhamiehenä toiminut Olavi Wallenius. Klubin kantavana ajatuksena oli, että sosiaalinen verkosto pystyy huolehtimaan nuorisostaan.

Klubin toimintajohtajaksi valittiin kansalaisaktivisti Sampo Laurikainen, joka oli toiminut Käpylän asukastapahtumien liikkeellepanijana. Alkuvuosina tarvittiin paljon vapaaehtois-työtä. Tulonlähteenä olivat erinlaiset asukastapahtumat, myyjäiset ja kahvilatoiminta. Monet muistanevat Klubin järjestämän erikoisen tapahtuman, Taivaskallion keskiyön rummutus. Siellä intiaanipäälliköt rummuttivat auringon mailleen Lapin saamelaisten ja muiden rummuttajien kanssa. Yleisöä kertyi paikalle yli kolmetuhatta.

Kun kyläjuhlista saatu tuotto ja mm. Helsingin kaupungin Nuorisoasiain-keskukselta saatu tuki ei ollut riittävä, Klubi haki rahoitusta Raha-automaatti-yhdistykseltä. Hakemus hyväksyttiin ja se turvasi laajemman toiminnan neljäksi vuodeksi. Seuraavien vuosien aikana Klubi on saanut tukea erilaisten hankkeiden kautta mm. Terve ja Turvallinen kaupunki - neuvottelukunnalta Opetusministeriöstä, Nuorisoasiainkeskukselta, Sosiaalivirastolta ja Kulttuuriasiain keskukselta. Pysyvää toimintarahoitusta ei ole vieläkään ja hakemukset uusitaan vuosittain. Hakemuksiin menevä aika on aina ollut poissa varsinaisesta työstä.

Sari Nyman toimi Klubin toimitusjohtajana vuoden 1998 lopusta vuoden 2007 alkuun. Klubille Sari tuli kyläjuhlien kautta. Hänen vastuullaan ovat olleet lähinnä aluetoiminnan toteutus ja suunnittelu. Sarin työparina on toiminut muun muassa Klubin virkamiesyhteistyöstä vastaava Heikki Takkinen. Heikki tuli mukaan Klubin toimintaan aluetyön kautta, kun Sampo Laurikainen pyysi Kyläjuhlille elokuva-apua vuonna 1996. Sari ja Heikki ovat tulleet monelle lapselle, nuorelle ja vanhemmillekin tutuksi leirikoulujen ja kouluyhteistyön kautta. Nuorten kanssa eletty yhteinen arki ja kohtaamiset Klubilla, Käpylän kaduilla, tapahtumissa ja koulun käytävillä ovat tärkein syy Klubin olemassaoloon. Klubilla on aikuisia, joilla on nuorille aikaa.

Käpylän Klubi aloitti oman lehden julkaisemisen lokakuussa 1998. Käpylän Sanomia julkaistaan tarpeen ja resurssien mukaan 2-4 kertaa vuodessa. Lehti keskittyy kertomaan Käpylän Klubin projekteista ja muusta alueen toiminnasta. Juttujen keskiössä on lapsi ja yhteiskunta, kasvaminen tässä päivässä. Viimeisimmät lehdet on taitettu ja painettu oppilastyönä Heltechin Käpylän ammattikoulun toimintayksikössä.

Klubilla on viime vuodet ollut kolme lähes vakituista työntekijää. Klubi toimii myös työllistämis-, ja työharjoitteluaikkana, joiden osalta työrupeama on lyhyempi. Työntekijöiden vaihtuminen on sekä työyhteisölle ja työntekijälle melko kuluttavaa, vaikka toisaalta on nuorista mukavaakin tutustua erinlaisiin aikuisiin. Monesta työntekijästä Klubi on ollut innostava työpaikka.

Klubi on on osallistunut alueelliseen lapsi- ja nuorisotoimintaan olemalla osa turvaverkostoa, myös silloin kun lapsen kotona asiat ovat vaatineet viranomaisen, esimerkiksi lastensuojelun väliintuloa. Klubin tuttujen aikuisten kanssa on turvallista hakea apua. Klubin vahvuus on myös reagointinopeus, sillä ongelmiin pyritään tarttumaan välittömästi. Hyvänä esimerkkinä ovat olleet Taivaskalliolla tapahtuneet yhteydenotot, joista nuoret itse soittivat Klubin työntekijöille. Jo samana iltana rauhoitettiin tilannetta viranomaisten kanssa, jotta ongelmat eivät laajenisi.

Klubi on avoinna tiistaista perjantaihin aamusta iltaan, lauantaisin ilta-painoitteisesti. Useimmat tekemiset syntyvät nuorten spontaanista innostuksesta. Isommat koululaiset pistäytyvät Klubilla pitkillä välitunneillaan. Iltaporukassa on vakituisia ja vaihtuvia kävijöitä, lähinnä alueella asuvia tai kouluaan käyviä nuoria. Klubilla käyvät ovat ala-asteikäisistä aikuisiin, pienimmät tulevat vanhempiensa kanssa. Joskus jo ns. uloskasvaneet aikuisemmat nuoret järjestävät vapaaehtoisesti toimintaa tai tulevat muistelemaan omia Klubi-aikojaan. Klubin kaltainen toiminta tukee omalta osaltaan nuorten sosiaalista hyvinvointia. Vastuun ja velvollisuuksien oppiminen kasvaa parhaiten arjessa, erinlaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Käpylän alueyhteistyön merkittävä vahvuus on myös siinä, että opettajat, ohjaajat, aluetoimijat ja -työntekijät ovat pysyneet samoina. Näin on saatu syntymään toimivia ja kestäviä yhteistyön muotoja, ja yhteydenotto ja tilanteen tasalla pysyminen on helpompaa. Aina ei ole kyse ongelmatilanteesta, vaan ajan ilmiöistä ollaan kiinnostuneita, ja niistä keskustellaan aina kohdatessa.

Käpylän Yhdyskuntaklubi sai vuoden 2005 vapaaehtoistyön kunniapalkinnon. Se on antajansa mukaan tunnustus erityisen monipuolisesta ja kaikki ikäkaudet kattavasta asukaslähtöisestä toiminnasta, jota on toiminnan ajan tavoitteellisesti kehitetty. Klubi kiitetään myös arvokkasta viranomais- ja verkostotyöstä. Palkitsija oli Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neuvottelukunta, jossa on virkamiesten, vapaaehtoisjärjestöjen ja luottamusmiesten edustajija.

Käpylä valittiin vuoden 2002 vuoden kaupunginosaksi. Yhtenä tärkeimmistä perusteluista oli laaja-alainen kansalaistoiminnan aktiivisuus ja nuorten huomioon ottaminen. Samana vuonna ja samoista syistä Heikki Takkinen valittiin Valtakunnan VII Viralliseksi Kylähulluksi vuosiksi 2002-2004.

Klubi on vuosien aikana näkyvästi osallistunut mm. kirjasto- ja ratikkatempauksiin sekä moniin muihin alueen säilyttämis- ja kehittämishankkeisiin.

Takaisin Klubi Info sivulle.